Neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä syödä suomalaista ruokaa (Taloustutkimus, 2020). Suomalainen liha on turvallista, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Suomalainen liha tuo myös työtä, hyvinvointia ja ruokaturvaa koko Suomelle. Kun valitsee suomalaista lihaa, tietää mitä syö.

1. Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala. Kun ostaa suomalaista lihaa, auttaa työllistämään suoraan noin 10 000 ja välillisesti lähes 300 000 suomalaista: lihantuottajia, maanviljelijöitä, rehuntoimittajia, eläinlääkäreitä, kuljetusyrittäjiä, tuotekehittäjiä, pakkaajia ja kaupan henkilöstöä. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo yli kolme muuta työpaikkaa yhteiskuntaan.

2. Suomalainen liha tuo ruokaturvaa ja on tärkeä osa huoltovarmuutta. 

3. Suomalainen liha  on lähiruokaa ja eläinten rehu tulee pääsääntöisesti omilta pelloilta. Pohjoinen maaperämme soveltuu hyvin rehuntuotantoon, mutta on hankalammin hyödynnettävissä muiden elintarvikkeiden tuotantoon.

4. Eläinten terveys ja hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa ja monilta osin yli lainsäädännön tason. Suomessa lihantuotanto on pääosin sopimustuotantoa. Siinä tuottajat ja lihayritys sitoutuvat järjestelmälliseen eläinten terveydenhuoltotyöhön sekä tautisuojaa ja rehun tuontia koskeviin ohjeisiin. Viranomaisohjauksen ja -valvonnan lisäksi koko lihaketjun toimintaa sitoo omavalvontasuunnitelma.

5. Suomalaisen sian saparoa ei typistetä. Stressaantuneet siat purevat helposti toistensa saparoita ja sen takia ne typistetään monissa maissa automaattisesti. Meillä stressiä ehkäistään huolehtimalla sikojen kasvuolosuhteista ja hoidosta sekä antamalla niille riittävästi virikkeitä.

6. Kaikilla suomalaisilla broilereilla on nokka ja höyhenet. Linnut nokkivat herkästi lajikumppaniensa höyheniä, jos niillä ei ole virikkeitä. Siksi lintujen nokat typistetään joissakin maissa. Suomessa nokkien typistäminenn on kielletyä. Broilerit kasvavat vapaana kasvattamon lattialla turvepehkun päällä, jossa ja ne voivat kuopsutttaa ja nokkia pehkua.

7. Suomalaiset tuotantoeläimet saavat turvallista ja laadukasta rehua. Laadun takaavat Ruokaviraston ylläpitämä rehutoimijarekisteri ja rehuvalvonta sekä Eläinten terveys ETT ry:n ylläpitämä tautiriskien hallintaan sitoutuneiden rehuntoimittajien lista, ns. positiivilista. Valkuaislisänä käytettävä soija korvataan enemmissä määrin kotimaisella valkuaisella, lähinnä härkäpavulla ja herneellä.

8. Suomalainen broilertuotanto on käytännössä salmonellatonta tiukan kansallisen salmonellavalvontaohjelman ansiosta. Myös sian- ja naudantuotannossa Suomella on kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Salmonellan saaminen suomalaisesta raa'asta lihasta on epätodennäköistä.

9. Suomalaisessa lihantuotannossa käytetään merkittävästi vähemmän antibiootteja ja muita lääkkeitä kuin useammissa muissa Euroopan maissa. Lääkkeitä käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä ja todettuun tarpeeseen, ei tautien ennaltaehkäisyyn. Porsaiden ja broilereiden kasvatuksessa antibiootteja ei käytetä enää lainkaan. Kasvuhormonien käyttö on kielletty koko EU:ssa.

10. Kun valitsee suomalaista, tietää mitä syö. Suomalaisen lihan tuotantoketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä, tuotantotilalle asti.