Ruokakulttuuri elää ja monipuolistuu, mutta lihan asema suomalaisessa ruokakulttuurissa on edelleen vahva. Kolme neljästä suomalaisesta sanoo nauttivansa lihasta ja pitää lihaa myös oleellisena osana perheen ruokailua. Lapsiperheissä lihaa pidetään tärkeämpänä kuin muissa talouksissa.

Valtaosa, 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossakin muodossa. Noin 75 prosenttia sanoo pitävänsä lihasta ja syövänsä liharuokia usein. Päivittäin tai lähes päivittäin lihaa syö 41 prosenttia ja vähintään useamman kerran viikossa 82 prosenttia suomalaisista. Kolme neljästä pitää lihaa myös oleellisena osana perheen ruokailua.

Lihan jättäminen pois ruokavaliosta olisi henkilökohtaisesti tai perheen kannalta vaikeaa noin 60 prosentille kuluttajista. Sama määrä kuluttajia on myös sitä mieltä, että mikään muu elintarvike ei korvaa tarpeeksi hyvin lihaa ruokavaliossa. Lihasta luopuminen olisi edellisvuosien tapaan vaikeinta miehille. Naisille lihasta luopuminen olisi vaikeampaa useammin perheen kuin heidän itsensä kannalta.

Liharuokaa arvostetaan erityisesti perheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia

Lapsiperheiden olisi vaikeampaa luopua lihasta kuin muiden talouksien. Kaikkein vaikeinta lihasta luopuminen olisi perheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia. Helpointa lihasta luopuminen olisi yksin asuville, alle 34-vuotiaille kuluttajille.

- Lapsille halutaan tarjota maistuvaa ja monipuolista ruokaa. Liha on monikäyttöinen ruoka-aine, josta saa proteiinin ohella paljon muitakin kasvuun ja kehitykseen tarvittavia tärkeitä ravintoaineita, tiivistää Riitta Stirkkinen Lihatiedotuksesta.

Vuonna 2015 suomalaiset kuluttivat lihaa (sika, nauta, siipikarja ja karitsa) 422 miljoonaa kiloa luullisena lihana. Määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta on noin 8 prosenttia EU:n keskimääräistä kulutusta alempi.

Lähde: Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2015, Lihatiedotusyhdistys ry / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Tutkimukseen vastasi 1 024 yli 15-vuotiasta suomalaista ja se tehtiin 20.-23.10.2015.