Suomalaisessa lihantuotannossa eläinten terveys ja hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään kaikissa tuotannon vaiheissa monelta osin enemmän kuin lainsäädäntö vaatii. Terve ja hyvinvoiva eläin on kaikkien etu.

Maailman terveimpiä eläimiä

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä ja eläintauteja on vähän. Monia vaarallisia tauteja ei ole tavattu pariin vuosikymmeneen, useimpia ei koskaan. Eläintautiriskien hallinta on perusta eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Riskien hallinnan avaintekijöitä ovat ennakoiva eläinten terveydenhuolto, riittävä eläinaineksen ja rehujen maahantuonnin seuranta ja ohjaus sekä toimiva valvontajärjestelmä. Lisäturvaa tuovat vapaaehtoiset toimet tuotantoketjun eri vaiheissa.

Kun eläimiä lääkitään, tuottajan on pidettävä kirjaa kaikista tuotantoeläintensä lääkityksistä, myös ns. käsikauppalääkkeista. Lääkekirjanpito tulee säilyttää tarkastusta varten määrätyn ajan. Lääkityt eläimet on pystyttävä myös selkeästi tunnistamaan muista eläimistä. Lääkitystä saaneet siat merkitään väriaineella ja naudat tunnistetaan korvamerkin avulla.

Suomessa antibioottien ja muiden eläinlääkkeiden tarve on vähäinen, sillä eläinten kasvatuksessa keskitytään järjestelmälliseen terveydenhuoltotyöhön, hyvään tuotantohygieniaan ja tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyyn ja hävittämiseen.

Lääkeainejäämiä löydetään maassamme vain muutamasta näytteestä vuosittain. Silloinkin on yleensä kyse väärinkäsityksestä tai että lääke ei ole poistunut eläimen elimistöstä varoajan kuluessa. Varoaikana eläintä ei saa lähettää teuraaksi.

Eläinten lääkitystietoihin Suomessa ja muissa EU-maissa voi tutustua tarkemmin Luonnonvarakeskus Luken Ruokafaktaa-sivustolla.

Suo­ma­lai­nen li­ha ei si­säl­lä an­ti­biootteja

Suomen lainsäädäntö takaa, että antibiootteja ei koskaan käytetä ennaltaehkäisevästi tai rutiininomaisesti, ainoastaan yksittäisten eläinten sairauksien hoitoon. Silloinkin valvotuissa oloissa ja eläinlääkärin määräyksestä. Meillä antibioottien tarve on muutenkin vähäinen, sillä eläinten kasvatuksessa keskitytään eläintautien ennaltaehkäisyyn, järjestelmälliseen terveydenhuoltotyöhön ja hyvään tuotantohygieniaan. Jos eläin on saanut antibiootteja, se teurastatetaan vasta sen jälkeen, kun antibiootit ovat sen elimistöstä poistuneet. Suomalaisessa syötävässä lihassa ei ole antibioottijäämiä.

Suomessa broilereita ja sikoja kasvatetaan jo täysin ilman antibiootteja. Hyvien kasvuolosuhteiden ja huolellisen hoidon ansiosta eläimet voivat hyvin eivätkä tarvitse antibiootteja. 

Hor­mo­nit kiel­let­ty­jä EU:ssa

Tuotantoeläinten kasvua edistävien hormonien käyttö on kieletty kaikissa EU-maissa. Kasvuhormonin käytön pystyy selkeästi osoittamaan testeillä, sillä raja-arvot on määritetty niin, että eläimen oman hormonituotannon määrä ei aiheuta väärää tulkintaa. Ylimääräisten hormonien jäämiä ei ole löydetty Suomessa tuotetusta lihasta sinä aikana, kun niitä on tutkittu. 

Re­huis­sa vain kok­ki­dios­taa­tit sal­lit­tu­ja

EU-säädösten mukaan eläinten rehuihin ei saa lisätä antibiootteja. Poikkeuksena ovat siipikarjan rehut, joihin saa lisätä kokkidiostaatteja suoliston loistaudin, kokkidioosin ehkäisemiseksi.