Elintavat vaikuttavat syövän syntyyn. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja vähäinen liikunta ovat suurimmat elintapariskit syövän synnylle. Laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan myös punaisen lihan ja prosessoidun lihan runsaan käytön on todettu lisäävän riskiä sairastua suolistosyöpiin, erityisesti paksusuolen syöpään. Viitteitä on myös punaisen lihan ja lihavalmisteiden yhteydestä muun ruoansulatuskanavan syöpiin.

Punainen liha on naudan-, sian-, lampaan- ja hevosenlihaa. Prosessoidulla lihalla  tarkoitetaan lihavalmisteita, kuten lihaleikkeleet, makkarat, nakit ja pekoni.

WHO:n alaisuudessa toimiva syöpätutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokittelee punaisen lihan  todennäköisesti syöpävaaralliseksi ja prosessoidun lihaa syöpävaaralliseksi aineeksi. Asiantuntijoiden mukaan IARC:n luokitus kertoo syy-seuraus -suhteen näytöstä eikä sitä voi suoraan verrata esimerkiksi tupakan aiheuttamaan syöpäriskiin. Tupakan aiheuttama keuhkosyöpäriski on ainakin 10-kertainen tupakoivien ja tupakoimattomien välillä. Kun esimerkiksi verrataan kuluttajia, jotka syövät paljon makkaraa ja lihavalmisteita kuluttajiin, jotka syövät niitä hyvin vähän, syövän riski on 1,5-kertainen tai alle.

Mikä punaisessa lihassa ja lihavalmisteissa lisää riskiä?

Punaisen lihan terveysriski muodostuu monella tavalla ja osaan niistä voi vaikuttaa itse esimerkiksi kypsentämällä liha oikein. Kun lihaa kuumentaa kovassa lämmössä, syntyy syöpää aiheuttavia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä eli ns. PAH yhdisteitä, jotka ovat syöpävaarallisia aineita. Lihaa ei siksi pidä savustaa, paistaa, käristää tai grillata mustaksi. PAH-yhdisteitä syntyy myös muun ruoan kuumentamisessa kovassa lämmössä.

Punaisessa lihassa on paljon hemirautaa, joka saattaa edesauttaa soluvaurioita aiheuttavien happiradikaalien muodostumista ja kasvattaa siten syöpäriskiä. Lihavalmisteissa käytetään säilöntäaineena natriumnitriittiä, mikä voi lisätä suolistossa syöpää edistävien N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Noin kolmasosa nitriitistä muuttuu haitallisiksi nitrosoamiineiksi.

Vaikka runsaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden runsaan kulutuksen ja tiettyjen syöpien riskin välillä on selvä yhteys, on myös mahdollista, että liha syrjäyttää ruokavaliossa jotakin muuta, joka on terveellisempää. Lisäksi lihan runsas käyttö saattaa kertoa muista terveyttä huonontavista elintavoista (runsas alkoholi, tupakointi ja vähäinen liikunta), jotka ylipäätään lisäävät sairauksien riskiä.

Korkeintaan puoli kiloa kypsää punaista lihaa ja lihavalmisteita viikossa

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään lihaa kohtuullisesti. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden viikoittaiseksi käyttömääräksi suositellaan enintään 500 g viikossa kypsänä lihana. Lihan tulisi olla mahdollisimman vähärasvaista (alle 10 % rasvaa) ja lihavalmisteiden mahdollisimman vähäsuolaisia (enintään 1,8 % suolaa). Leikki-ikäisille sopiva punaisen lihan ja lihavalmisteiden viikkoannos on puolet aikuisen annoksesta.

Kulutustilastojen mukaan suomalaiset söivät punaista kypsää lihaa vuonna 2018 keskimäärin lähes suosituksen mukaan, hieman yli  500 grammaa viikossa. Miesten ja naisten lihankulutusta on kulutustilastojen avulla hankala selvittää. Yleisesti  kuitenkin tiedetään, että miehet syövät lihaa ja siten myös punaista lihaa keskimäärin enemmän kuin naiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto2017-tutkimuksen mukaan naiset söivät punaista lihaa keskimäärin suositusten mukaan (392 g)  ja miehet suositukseen nähden keskimäärin liikaa, 762 g viikossa.

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luken Ravintotaseet ja Ravintotaseiden ennakot ja Kantar TNS Agri Oy:n tilastokoosteet.

Kohtuullisesti, harkiten ja monipuolisesti

Vanhat ohjeet, monipuolisuus, kohtuullisuus ja harkitsevuus syömisessä pätevät myös syövän ehkäisyssä. Kokonaisuus päivittäisissä valinnoissa on tärkeintä. Kohtuullinen, suosituksen mukainen määrä lihaa kuuluu monipuoliseen ruokavalioon, sillä liha on parhaita proteiinin lähteitä. Lihansyönti varmistaa myös hyvin imeytyvän raudan saantia. Lihasta saa myös runsaasti sinkkiä, seleeniä ja magnesiumia. Lihassa on myös useita B-ryhmä vitamiineja ja erityisesti B12-vitamiinia, jota saa vain eläinkunnan tuotteista.

Suomalaisissa lihayrityksissä seurataan ravitsemustutkimuksia ja uusiin tutkimustuloksiin suhtaudutaan vakavasti. Yritykset ovat mukana tukemassa väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kansalliset ravitsemussuositukset,ravitsemussitoumukset ja kuluttajien terveyden yleinen huomioiminen ohjaavat vahvasti yritysten tuotekehitystä lähes kaikissa tuotekategorioissa.